Tunnen neljä kotiseutuni eläintä -askel toteutettiin meillä maastiksen muodossa. Olisiko peräti kyseessä ollut tyttöjen ensimmäinen maastis? Pöytälaatikosta löytyy edelleen neljä eläinrastia, joissa lukee tikkukirjaimin kuvan yläpuolella:
MIKÄ ELÄIN? MITÄ SE SYÖ?
Tytöt seurasivat lähipuistossa kreppipaperinauhoja sujuvasti ja pohtivat vastauksia. En liitä tähän itse rasteja, koska ne on käsin askarreltu leikeillyistä kuvista, joihin minulla ei ole käyttöoikeuksia. Valitsemistani eläimistä on kuitenkin helppo löytää kuvia ja lisätietoja esimerkiksi Luontoportista:
Kettu
Rusakko
Siili
Orava
Tehtävissä, jotka alkavat sanalla "Tutustukaa...", on vaara luisua esitelmöinnin tai paperipartioinnin puolelle. Siitä syystä maastis on minusta hyvä tapa käsitellä monenlaisia aiheita. Mennään ulos, ja mietitään kysymyksiä pienessä ryhmässä suuren sijaan. Tuttujenkaan eläinten ruokavalio ei ole välttämättä ekaluokkalaiselle mitenkään selvä, vaikka nämä lajit olivatkin tyttöjen mielestä helppoja tunnistaa.
Jollen väärin muista, orava nähtiin retkellä, mutta muut valitut lajit pysyttelivät piilossa. Kaikkia voi kyllä helposti tavata täällä meidän nurkilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti