keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Talvilintuja, lämpöä ja lämmönhukkaa

Talvilinnut sopivat yksiin aika monen partio-ohjelman suorituksen kanssa: esimerkiksi sudenpentujen Luonnontuntemus -jälkeen ja seikkailijoiden Luonnonsuojelija -taitomerkkiin voi hyvin yhdistää talvilintukokouksen tai kaksi. Vanhemmillekaan ikäkausille lintujen talveen tutustuminen ei ole hassumpi ajatus. Tässä muutama idea talviseen lintuharrastamiseen!


Lintujen talviruokinta

Lintujen talviruokinta on kivaa ja lisäksi lintujenruokintapiste on erinomainen paikka oppia tunnistamaan Suomessa talvehtivia pikkulintuja. Äkkiseltään voi tuntua, että ruokinnalla vierailevat pelkät talitiaiset, mutta pistettä tarkkailemalla pääseekin näkemään monenlaisia lajeja: sini- ja kuusitiaisia, varpusia, punatulkkuja, viherpeippoja, urpiaisia ja vielä monia muita lajeja. Jos ette itse pysty sitoutumaan talviruokintaprojektiin, tehkää siis pieni retki vaikkapa jonkun lapsen kotipihalle, jossa lintuja ruokitaan!

Lintujen ruokkimisessa on tärkeä muistaa, että ruokintaa ei voi lopettaa kesken talven, kun sen on kerran aloittanut. Siksi onkin tärkeä sopia, miten vaikkapa joululoman aikana lintujen ruokkiminen hoidetaan.

Hyvä ruokinta-automaatti ei ole perinteinen avoin lintulauta, vaan sellainen, jonne linnut eivät pääse kakkimaan. Jos ruokaa ei halua olla päivittäin lisäämässä - mikä lienee partiossa realiteetti - kannattaa valita malli, jossa on isohko säiliö, josta siemenet valuvat kaukaloon tai vastaavaan kohtaan, josta linnut sitten pystyvät niitä syömään. On tärkeä varmistaa, ettei ruokintapisteestä pääse varisemaan ruokaa maahan houkuttelemaan jyrsijöitä.

Lintujen ruoaksi sopivat esimerkiksi auringonkukan siemenet, kaura ja pähkinät. Monipuolinen ruoka houkuttelee ruokintapisteelle monenlaisia lajeja. Kuorettomat siemenet ovat kilohinnaltaan kalliimpia, mutta siitä mukavia, etteivät linnut varistele kuoria maahan. Ruokintapisteen ympäristö pysyy siistinä eikä houkuttele rottia.

Ruokintapisteen rakentaminen

Oman ruokintapisteen rakentaminen sopii hyvin ohjelmaksi partiokokoukseen tai retkelle. Osallistujien iän ja taitojen mukaan voidaan valita helpompi tai vaativampi malli tai materiaali. Tässä muutama ohje, jotka löysin verkosta:

Ruokinta-automaatti kookospähkinästä, maitotölkistä ja muovipullosta

Ruokinta-automaatti juomapullosta

Ruokinta-automaatti LVI-tarvikkeista

Tee-se-itse lintulauta

Talvilintujen lämmöntarve

Linnut tarvitsevat talvella sekä ruokaa että lämpöä. Pysyäkseen riittävän lämpiminä kovalla pakkasella pienten lintujen täytyy syödä lähes koko valoisa aika päivästä. Pakkaspäivänä linnun koon merkitystä lämmönhukalle voi havainnollistaa tällä WWF:n materiaalipankista poimitulla kokeella:

Tarvikkeet: filmipurkki tai muu pieni muoviastia, litran ja puolen litran muovipullot, lämmintä vettä, lämpömittari

Täytetään filmipurkki ja pullot noin 40 asteisella vedellä. Viedään astiat ulos jäähtymään. Filmipurkki edustaa kokeessa hippiäistä, puolen litran pullo mustarastasta ja litran pullo varista. Odotetaan 15 minuuttia ja mitataan sitten veden lämpötila uudestaan.

Paljonko "hippiäisen", "mustarastaan" ja "variksen" lämpötilat olivat laskeneet? Minkä linnun on kokeen perusteella vaikeinta pysytellä lämpimänä kylmänä talviyönä?

Kokeen jälkeen voidaan pörhistellä omia "höyheniä" ja keskustella vaikka kerrospukeutumisen tarpeellisuudesta talviretkellä. Sekä ihminen että linnut kaipaavat ilmavaa peitettä itsensä ja purevan pakkasen väliin.

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Muuttolintuleikki

Muuttolintuleikkiä leikimme sudenpentulauman kanssa silloin, kun suoritimme Luonnontuntemus -jäljen kohtaa, jossa tutustutaan eläinten talveen sopeutumiseen. Leikin periaate on tuttu maa-meri-laiva, ja samalla tulee muutaman lintulajin talveen sopeutuminen tutuksi.



Aluksi käytiin läpi neljän lintulajin talvehtiminen:

HAARAPÄÄSKY muuttaa talveksi trooppiseen Afrikkaan asti. Leikissä siis kohteena AFRIKKA.

HIPPIÄINEN, Suomen pienin lintu, saattaa muuttaa Keski-Eurooppaan mutta suuri osa kannasta pysyttelee Suomessa, eli leikissä kohteena KUUSIMETSÄ.

LAULUJOUTSEN muuttaa sulan veden perässä sen verran kuin tarvitsee - yleensä eteläiselle Itämerelle mutta saattaa pysyä leutona talvena Suomen vesillä. Leikissä siis kohteena ITÄMERI.

VARIS saattaa muuttaa etelään (tätä eivät muuten lapset yleensä tiedä) mutta saattaa myös pysytellä Suomessa talven yli. Leikissä kohteena KAUPUNKI.

Leikkialueellle sovitaan siis neljä paikkaa: Afrikka, kuusimetsä, Itämeri ja kaupunki. Leikinjohtaja huutaa ääneen yhden lintulajin nimen, ja koko lauma lähtee säntäämään kohti oikeaa määränpäätä. Aluksi tahti voi olla verkkainen eikä kukaan putoa pois, mutta muutaman harjoituskierroksen jälkeen voidaan aloittaa pudotuspeli: jos juoksee väärälle alueelle tai tulee viimeisenä perille, joko putoaa pelistä tai tulee huutajaksi.