maanantai 31. lokakuuta 2016

Iloiset pääkallot



Olimme viikonloppuna lippukuntaretkellä yhdessä veljeslippukunnan kanssa. Retken teema oli matka maailman ympäri, ja monenlaisissa paikoissa tulikin piipahdettua. Itse olin suunnittelemassa Meksikon visiittiä, ja sieltä tämä ajankohtainen askarteluvinkki: Kuolleiden päivän iloinen pääkallonaamio. Jos tämän viikon partiokokouksestasi puuttuu vielä ohjelma, nappaa se tästä!

Dia de los Muertos eli kuolleiden päivä on Meksikon suurimpia juhlapäiviä. Sitä vietetään 1. ja 2.11. eli tällä viikolla. Nimestään huolimatta juhla ei ole - ainakaan pelkästään - surullinen, vaan kuolleita muistellaan miltei karnevaalitunnelmissa, hyvän ruoan ja iloisten värien kera. Värikkäästi koristeltu pääkallonaamio sopii siis mainiosti tämän juhlapäivän kunniaksi tehtäväksi askarteluksi.

Löysin Pinterestistä sopivan tyhjän kallon kuvan naamion pohjaksi ja tulostin niitä ison nipun tukevalle kopiopaperille. Lapset saivat itse värittää naamiot ja leikata ne irti. Naamion taakse liimattiin kapea "jäätelötikku" tai askartelutikku ja pienempi paperisuikale sitä tukemaan. Askarteluun meni noin 20 minuuttia.

Pienimmästä sudenpennusta isoimpaan tarpojaan kaikki tykkäsivät tehdä pääkallonaamioita, ja askartelu innosti tasaisesti sekä tyttöjä että poikia. Samoajat ja johtajatkin olisivat varmasti tehneet, elleivät olisi olleet muissa hommissa kiinni... taidanpa muuten itse vielä värittää itselleni yhden kallonaamion!



maanantai 10. lokakuuta 2016

Tarinoita jokamiehenoikeuksista

Jokamiehenoikeudet on tärkeä mutta helposti vähän tylsä aihe. Niitä on kirjoitettu ylös ja opeteltu ulkoa. Sanamuotojen ulkoa opettelussa ei kuitenkaan ole järjen häivää, vaan olennaista on ymmärtää jokamiehenoikeuksien periaate.

Nuotion saa sytyttää vain maanomistajan luvalla.
Me järjestimme lähipuistoon jokamiehenoikeuksista suunnistuksen, jonka rasteilla kuvailtiin erilaisia tilanteita, joissa jokamiehenoikeuksiin kuuluvia ja kuulumattomia asioita joutuu pohtimaan. Kas tässä - ole hyvä!

Pekka näki naapurin pihalla oikein komean herkkutatin ja kävi poimimassa sen. Pekka arveli, ettei se haitannut naapuria, koska hän ei ollut silloin kotona.

Toimiko Pekka oikein? 


Vastaus: Pekka toimi väärin. Toisen pihalla ei saa sienestää.

Liisa käveli metsässä polkua, joka kulki erään talon ohi. Talon piha oli selkeästi aidattu ja polku kulki metsän puolella. Aidan takaa kurkisti kuitenkin mies, joka huusi Liisalle: ”Ei tästä saa kulkea, tämä on yksityisalue!” Liisan mielestä polkua sai kulkea.

Kumpi oli oikeassa, mies vai Liisa? Mitä neuvoisit Liisaa sanomaan miehelle?


Vastaus: Liisa oli oikeassa. Metsässä saa kulkea vapaasti - Liisahan ei ollut menossa aidatulle pihamaalle. Miehelle voi vastata napakasti mutta kohteliaasti.

Laura poimi kansallispuistossa ison ämpärillisen mustikoita. Kotimatkalla häntä vastaan tuli nainen, joka sanoi, ettei kansallispuistosta saa viedä mitään kotiin. Lauran mielestä hän sai viedä mustikat kotiin.

Kumpi oli oikeassa, nainen vai Laura?


Vastaus: Laura oli oikeassa. Jokamiehenoikeuksia on rajoitettu kansallispuistossa mm. leiriytymisen osalta (vain merkityille paikoille saa leiriytyä) mutta marjoja ja sieniä saa kerätä. Kasveja ei kuitenkaan saa taittaa, eli esimerkiksi koulukasviota tai kukkakimppua Laura ei saisi kerätä.

Teemu ja Sanna suunnittelivat yöretkeä järven rannalle. He eivät olleet kysyneet maanomistajalta lupaa leiriytymiseen. Teemu suunnitteli, että he voisivat kerätä maasta risuja nuotioon ja nukkua nuotion äärellä ilman telttaa. Sanna taas sanoi ottavansa mukaan teltan ja retkikeittimen mutta ei halunnut sytyttää nuotiota ilman lupaa.

Kumpi oli oikeassa, Teemu vai Sanna?


Vastaus: Sanna oli oikeassa. Nuotiota ei saa sytyttää ilman maanomistajan lupaa, mutta lyhytaikainen leiriytyminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin.

---

Meidän tytöt osasivat hienosti vastata ja perustella vastauksensa. Ainoastaan kansallispuistokysymys aiheutti hämmennystä - monet ajattelivat, ettei kansallispuistossa saa lainkaan marjastaa. Tulipahan sekin asia nyt selväksi!